Viimeisen reilun viikon aikana ollaan Hiskin kanssa jäljestetty tosi paljon ja sinä aikana on jäljetkin mitaltaan tuplaantuneet ja ehkä sinne jäljelle on tullut himpun verran tarkkuuttakin.

Viime viikon lauantaina olimme Nivalassa Peltojälkikurssilla ja Hiskille tehtiin eka kertaa vieraan (Mian) tekemä jälki ja eka kertaa jäljellä oli myös 2 kulmaa. Palkkana oon nyt käyttänyt jäljellä pelkästään broilerinsydäntä, joko keitettynä tai raakana. Keitettynä  toimii ehkä paremmin ja jäljestämiseen on tullut selvästi parempi motivaatio kuin ennen. Uskon, että kun saadaan Hiskille jälkiä alle ennen talvea niin tulee sitä varmuutta tekemisen meininkiä jäljestämiseen. Kulmat menee kohtuullisen hyvin, mutta jäljellä joudun pidättelemään poikaa kovasti, kun sillä on aina niin kova kiire. Muutaman kerran on kuitenkin jo ilmaantunut pikkupätkiä semmoista kivaa tiivistä ja rauhallista työskentelyä.

Meillä on nyt yks mahtavan iso pelto käytössä ja muutama pienempi. Ojan ylityksiäkin on treenattu ja herra Herkkänokan alkujärkytyksen jälkeen ne sujuu jo oikein mallikkaasti. Alkujärkytyksen siis aiheutti heinänkorret, jotka tökkäsi Hiskiä kuonoon...huoh.

Tänään olin katsomassa FH-koetta pitkästä aikaa, samalla kannustamassa Mian ja Dixien koekenttien avausta. Tulosta ei tullut, mutta nyt tietää taas mitä pitää Dixien kans pitää treenata; kulmia, kulmia, kulmia. Saas nähdä päästäänkö me Hiskin kanssa ikinä kokeisiin, siinä nyt on ainakin ensin se yks pikkunen käyttäytymiskoe suoritettavana ensin ja sinne on vielä pitkä matka.