Huh, olipahan sitten viikonloppu tiukasti tungettu täyteen eri koiraharrasteita.¨

Lauantaina olin talkoilemassa meidän paikallisen rottweiler-alaosaston järjestämässä ulkomuodon tarkastuksessa sihteerinä. Keli oli kolea ja kostea, vaikka vaatetta oli päällä, niin hyvin hytisytt siltii. Onneksi tarkastettavia koiria oli vain 4. Toki toivottavaa olisi, että niitä tulisi enemmän kun tarkastus järjestetään, mutta tuossa kelissä kirjoittaminen on aika epämiellyttävää. Samassa yhteydessä Hiskikin mitattiin, sen säkäkorkeus on 65cm eli se on suuri rottweileruros. Oli tosi kiva oli nähdä tuttuja ja rupatella saman henkisten ihmisten kanssa. Talkoilukin on kuitenkin ihan kivaa, vaikka keli siitä välillä ikävää tekeekin.

Sunnuntaina lähdettiin aamulla Päivin kanssa Jäälin montuille tekemään verijäljet Lahjalle ja Kassulle, ja sen jälkeen vietiin Kerttu Kepponen luonnetestiin. Kepa sai +155 pojoa, kaikki osa-alueet plussan puolella. Hienosti siis meni, hyvin Kerttumaisesti :). Testin jälkeen haettiin Lahja ja Kassu ja suunnattiin ajamaan ne aamulla tehdyt jäljet. Lahjan jäljestys näkyy tässä videolla :) 

http://youtu.be/hXvyUti41GM

Olihan se menoa, Lahja vilkkaana koirana ei malttanu oikein keskittyä enää ekan 15 metrin jälkeen, seuraavalla kerralla pitää tehdä vähän lyhyempi jälki, jos siitä jäisi parempi mieli.

Jälkien päälle tehtiin vielä reipas lenkki koirien kanssa. Sisarukset saivat viettää laatuaikaa keskenään, ei ollakaan aikoihin käyty missään tuolla porukalla. 
Tässä kuvattunnelmaa lenkiltä:



Illalla kun pääsin kotiin, lähdettiin vielä Hiskin kanssa pikapikaa metsään. Hippunen oli ollut päivän yksin kotona, joten energiaa oli ihan riittämiin. Otin sen iltaruuaksi tarkoitetun puolikkaan palalihapötkön matkaan ja tein siitä Hiskille n. 300 askeleen mittaisen metsäjäljen. Jälki oli 2 suoraa ja yhden 90 asteen kulman sisältävä. Alkuun tein myös n. 5 metrin janan. Janalähtö meni erittäin hienosti, Hiski keskittyi ja kun sai luvan lähteä, se eteni janaa suoraviivaisesti ja otti jäljen oikeaan suuntaan. Jälki itsessään meni hieman haparoiden, mutta loppuun päästiin ja suurin osa palkoista tuli jäljeltäkin syötyä.
Sillä välin kun jälki vanheni, käytiin Hipun kanssa lenkillä. Se painelikin täyttä laukkaa pitkin metsää hyvin innoissaan. Se rakastaa juosta vapaana!