No lopetettiinpa mekin sitten jälkitauko, hyvähän se ennen koetta on edes muutama jälki tehdä :shock: .

Mia ,joka oli ehtinyt reilusti ennen meitä pellolle, soitti tilanneraporttia, että heinän korkeus on kutakuinkin persuksiin asti ja jäljestäminen on tunnelissa kulkua niin katsottiin parhaimmaksi vaihtaa paikkaa sinne missä ruoho on varmasti ajettu eli Oritkariin merenrannalle, jossa on pikkuisen isompi nurmikkoalue kuin muissa vaihtoehtopaikoissa. Tein Pessille n. 400 askeleen suoran (älkää naurako, se oli pisin mitä tonne sain tehtyä) ja jäljellä oli 3 esinettä. Makkaraa ja juustonpaloja oli ripoteltu vähän sinne tänne, kuitenkin niin että niitä oli aina muutama askel kerrallaan ja sitten pitkä pätkä ilman. Tällä kertaa kokeilin, että olen ihan liinan päässä, jotten pääse ohjailemaan liikaa. Pessi jäljesti tiiviisti, toki alkuun yritti kiriä vauhtia tyhjillä pätkillä, mutta en päästänyt joten loppua kohti paransi vielä kovasti jäljestämistään. Ekan esineen ilmaisi tosi hyvin, toisella yritti edistää, mutta pakotin se jatkamaan esineelle asti (esineeltä ei tietysti saanut sitten palkkaa) ja viimeisen ilmaisi taas loistavasti. Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen tuohon jäljentynkään, tauko on tehnyt Pessille hyvää se ei paineistu enää niin pahasti siitä, että ei saakaan ryntäillä jäljellä mielensä mukaan vaan minä sanon millä tahdilla mennään.

Mutta sanokaa mistä mä löydän ennen koetta pellon mistä on rehut jo tehty, olis hyvä saada tehtyä pikkasen pidempikin jälki jossain vaiheessa... :| Pitkässä heinässä jäljestämisestä ei taida olla mitään hyötyä...

Ai niin, tein myös pikku-Pöntiselle makkararuudun ja se oli ihan haka siinä, kohta voin ruveta tekeen sille jälkiä