Tuli päivä, jota olin niin kovin pelännyt ja toivonut, ettei sitä koskaan tulisi. Tuli päivä, jolloin minun niin rakkaan Pessin tuli aika jättää meidät tänne kaipaamaan. Kivut kävivät lääkityksestä huolimatta liian suuriksi. Olin päättänyt, että siinä vaiheessa, kun kipulääke ei enää tuo Pessille apua, on aika. Perjantai oli hyvin kaunis päivä, aurinko paistoi ja ilma oli kirpeän raikas. Kaunis päivä jättää tämä maailma ja siirtyä sinne jonnekin...Pessi nukkui pois ja vei mukanaan suuren palasen mun sydämestä. Suuri persoona, jota ei pysty unohtamaan tai korvaamaan.

Pessi-rakas, meillä on niin kova ikävä... kiitos rakas ihan kaikesta 

 

Pessi viimeisenä päivänään, niin kauniina

Zirabanden Bazeba 4.4.2002-22.10.2010

 

Olo on niin tyhjä ja koti niin hiljainen ilman muorikoiran örinää ja hännän kopsutusta, joka käynnistyi jo pelkästä vilkaisusta. En voi käsittää, etten enää koskaan voi painaa päätä Pessin tuuheaan turkkiin, ettei se enää koskaan nuole mun naamaa ja hönkäile pahanhajuisella suullaan, eikä tuuppaa lelua syliin veikeä ilme naamallaan, kun haluaa huomiota.  Tiedän, että Pessillä on nyt kaikki hyvin, kivut on poissa, silti sattuu sydämeen niin kovasti.

Kiitos kaikille ystäville, jotka on ottaneet osaa suruun. Pessillä oli paljon ystäviä, eikä ihme, rakastettavampaa koiraystävää saa hakea. Tämä suru ja ikävä kuulemma helpottaa joskus ja elämä jatkuu, tällä hetkellä sitä on niin hankala uskoa. Sydän itkee...

 

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani
niin sinun on tehtävä, mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä
sinä tulet surulliseksi
-minä ymmärrän
älä anna surusi estää sinua,sillä tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan
Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta, tulevaa ei kannata surra
et haluaisi minun kärsivän
kun aika koittaa, anna minun mennä...
Vie minut sinne missä he auttavat minua
mutta pysy luonani loppuun
pidä minua lujasti ja puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet
Tiedän, että aikanaan sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä
jota minulle osoitat
vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt
Älä sure sitä, että sen täytyy olla sinä
jonka täytyy tehdä päätös
olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina
älä anna turhaan sydämesi itkeä

~kirjoittaja tuntematon~