Meidän pikku-Pöntinen täytti eilen 4-vuotta. Aika menee uskomattoman nopeaa. Synttärisankari vietti synttäreitään tekemällä pihahommia vanhempieni kanssa, lapio on kuulemma pahis, jota pitää saalistaa ja haukkua. Veljenpoikani Juspu kävi leikittämässä sankaria pallolla. Lahja on todellinen pallohullu, sanoinkin vanhemmilleni, että palloleikkejä voi rajoittaa, kun hulluus tahtoo välillä mennä yli. Synttäreiden kunniaksi oli tarjolla kaalilaatikkoa ja pannaria, myös sankarille tietysti. Lahja tykkää

Vapaapäivän kunniaksi ja kaksi päivää kestäneen vesisateen ansiosta pystyin tekemään Oritkarissa Hiskille kesän toisen jäljen. Jälki oli 130 askelta pitkä suora ja palkkaa joka askeleella. Olisin tehnyt jäljestä paljon pidemmän, mutta mulla loppui palkat kesken. Yllättävästi niitä kuluu, kun joka askeleelle laittaa. Palkkana käytin nakinpalasia ja lihapullia, jotka olisivat saaneet olla selvästi pienempiä palasia. Jännä miten asiat unohtaa, onhan siitä jo aika kauan, kun oon "lastenjälkiä" tehnyt.  Hiskillä oli tosi kova hinku jäljelle, se ei millään olisi malttanut odottaa alussa, että sain liinan sen jalkojen väliin.  Jälkeä tehdessä minusta tuntui, että astelin ihan normaaleja askeleita, mutta kun Hiski oli jäljellä askelten väli tuntui tosi lyhyeltä. Siihen pitää kiinnittää huomiota jatkossa. Hiskin jäljestys parani loppua kohti kovasti, lopussa se meni jo kuin vanha tekijä. Tuntui, että jälki loppui kesken. Pidemmällä jäljellä se olisi saanut vielä lisää varmuutta tekemiseensä. Ruokaa se jättää välille aika paljon, en tiedä pitäiskö mun vaatia kaiken syönti vai laittaa ruokaa vähemmän siis ei ihan joka askeleelle. Tarkasti se jäljestää, mutta ei vaan syö kaikkea... toki siihen saattaa vaikuttaa, että se sai aamulla ruuan normaalisti eli ei ehken ollu niin nälkä. Jäljen lopussa oli nyt eka kertaa kuppi, jossa NatureDietiä, Hiski meni käskystä sille maahan. Oikein tyytyväinen olen sen työskentelyyn, nokka nousi jäljen aikana vain pari kertaa, se työskenteli koko ajan aktiivisesti ja pyrki eteenpäin. Kyllä siitä varmasti jälkikoira tulee 

Hassua, ettei muista näitä juttuja vaan tekee samoja virheitä mitä Pessin kanssakin aiemmin, mutta ehkä pikkuhiljaa pääsee taas touhuun mukaan.

Jatkossa on muuten tarkoitus kokeilla jälkihommia myös Pöntisen kanssa verijäljen muodossa, jossa ranskalaisella on myös mahdollisuus kisata. MEJÄ on avoin kaikille roduille. Mulle tuo on ihan uutta juttua, mutta opetellaan yhdessä. Tänään kävin ostamassa verta, sienen ja merkkaukseen käytettäviä pyykkipoikia. Lauantaina olisi tarkoitus startata tuo laji , jännää